Kumpi on tärkeämpää, koulutus vai työkokemus?

130974e1407653648o496Tämä kysymys herättää jatkuvaa keskustelua, kumpi on tärkeämpää, koulutus vai kokemus. Suomessa koulutuksella päästään jo pitkälle, mutta yhä enemmän tietyillä aloilla ratkaisee kokemus ja mahdollisuudet alalla pärjäämiseen ovat yhtä hyvät näin kuin koulutuksen saaneilla. Kun taloudellinen tilanne on heikolla kantilla koko maassa, mietitään paljon sitä, kuinka saada työpaikka varmimmin. Ylikoulutettuja tekijöitä löytyy työttömänä yhtä lailla kuin koulutettujakin, joten tähän asiaan ei ole yksinkertaista vastausta.

Ongelmakohdiksi nousee se, ettei akateeminen pärjääminen aina välttämättä tarkoita pärjäämistä työelämässä, mutta toisaalta koulutettu henkilö voi aloittaa hommat heti, niin että ymmärrystä alaan löytyy laajemmalta kantilta. Työnantajat palkkaavat mielellään henkilöitä joille ala on tuttu, mutta tämä osaaminen voidaan saada sekä koulusta, että työelämästä, tietenkin ammatista riippuen.

Pärjääminen jokaisella alalla tarkoittaa kuitenkin muutakin, kuin akateemista osaamista. Esimerkiksi mainostamista opiskeleva voi haaveilla ammatista nettikasinoiden parissa, ja koulun avulla saadaan oikeaa tietoa siitä, kuinka mainostamisen tulisi tapahtua. Käytäntö on kuitenkin toinen puoli, asiakaskunta on tunnettava kattavasti ja niillä, jotka ovat alalla olleet jo pidempään, ihan pelkästään pelaajanakin, on parempi käsitys asiakaskunnasta, sekä sen tarpeista.

Toisaalta taas lääkäriksi haluava ei tähän ammattiin edes pääse, pelkästään kokemuksen perusteella. Sen sijaan akateeminen osaaminen ei takaa työelämän menestystä, esimerkiksi sosiaalisissa tilanteissa jäätyvä lääkäri sopii paremmin tutkimustyöhön, kun koko sairaalaa johtamaan, koska tässä tarvitaan muitakin taitoja, kuin tietokirjojen ulkoa muistaminen.

Täydellisessä tapauksessa työntekijällä tai työhön hakevalla, on sekä koulutus, että kokemusta alalla. Esimerkiksi koulun aikana olleet harjoittelut ja käytännön kokemukset lasketaan tähän mukaan, eli kokemusta voidaan hankkia jo koulun aikana. Se ei kuitenkaan tarkoita, että tekijä olisi parempi, kuin vain kokemuksen omaava. Akateemisen koulutuksen huonona puolena on myös aikaa vievä reitti, jolloin työntekoon jää vähemmän vuosia.

Koulutuksen avulla päästään taas parempi palkkaisiin hommiin heti, eli menetetty aika ja siihen lasketut aloittelijan palkat, korvataan usein jo ensimmäisen työvuoden aikana. Jokaisen on siis itse päätettävä, mikä reitti sopii itselle ja mitä mahdollisuuksia ala itselle antaa. Se ettei akateemista lahjakkuutta löydy, ei tarkoita etteikö hyväpalkkaista uraa voisi luoda, mutta koulussa saatu osaaminen ei ole koskaan haitaksi.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *